EPÄTOIVO - - novellikokoelma

Alkua siihen, jotta saa jotain tulla julki…

Kun ihminen joutuu valinnan eteen, koetaan ahdistus, on syntynyt ristiriita. Mielen syvyyksistä ei löydy vastinetta uudelle tilanteelle, eikä ratkaisua voi tehdä heti. Sen takia on pysähdyttävä ja siedettävä odotusta, koska asenteen muutos on hidas prosessi, jotta tämä epätoivo muuttuisi haluksi elää arvista tai kivuista huolimatta. Tarvitaan aivojen synapsien työtä ja aikaa. 

"Elämä ei ole ongelma, joka pitäisi ratkaista, vaan todellisuus joka on koettava."

”Ihmisiä eivät järkytä asiat vaan heidän uskomuksensa niistä." Epiktetos/A.S.Mattila, 2011,178) 

Eettisyydessä pysyminen on mahdotonta, ihminen joko liukuu takaisin esteettisyyteen tai tekee hypyn uskonnollisuuteen. (Sören Kierkegaardin teoksia 1, Itsensä koettelemiseksi, 1907) 

Onni, onnettomuus, kohtalo, välitön innostus, epätoivo ovat esteettisen elämänkatsomuksen käsitteitä (Kierkegaard) 

”Suurin tragedia on se, ettemme usko että meitä rakastetaan”, sanoo Tommy Hellsten jostakin kirjasta. 

Poiminta vanhasta kirjasta: Passiivinen kauhun tunne täyttää mielen, epätoivosta huolimatta sielun täyttää odotus, toisen ihmisen tulemisen toivo, voi kehittyä mieleen pakonomaista huomion hakua. Toiset etsivät turvallista ystävää, mutta kukaan ei voikaan olla sitä toiselle, koska me kaikki etsimme samaa. Romahdus on sairautta. Murtuminen on positiivinen mielen herääminen ja avautuminen. Samat tunteet kaikilla ihmisillä: halu ja viha ja epätoivo. (Frank Lake, Johdatus kliiniseen teologiaan,1968) 

 * 

Tässä yllä muutamia ajatuksia, ikäviäkin, joita olen pyrkinyt tähän ”jatkokertomukseen” sisällyttämään. Olenko onnistunut, en tiedä, mutta hauskaa minulla on ollut kirjoittaessani. Epätoivo on merkillinen asia, me emme yleensä tunnista sitä sillä nimellä. Voimme kutsua sitä nimellä ”ahdistus” tai ”ristiriita” tai yliminän vaatimus, eikä kukaan pohdi, mitä omatunto ilmoittaa. Tai sitten hyljätään koko valintatilanne.  Ja tehdään jotain muuta.

Tähän alle linkit jokaiseen  "Epätoivon" -novelliin. Huom. kirjoittaja on kaikkitietävä neropatti!

EPÄTOIVO, osa 1. alkaa automatkasta

  EPÄTOIVO johtaa myös luonnonsuojeluun.

  Se on otettava vakavasti. Joissakin tapauksissa

  se  johtuu työstä. Osa 2.

  Pulmua lähinnä ärsytti

 EPÄTOIVO on syvemmällä kuin jossain tekemisessä

 tai tekemättä jättämisessä. Osa 3.

  Eero on surujen mies. 

 EPÄTOIVO voi olla olemassa, sen olemista

 ei välttämättä tunnista.  Osa 4.

 

  Kristiankin on huolissaan

   Esitetään selviytyjää, vaikka EPÄTOIVO panee  miettimään elämän ohikiitäviä pieniä hetkiä, jotka eivät   toistu. On tartuttava hetkeen ja nähtävä elämä siinä. Osa 5.

Eerokin huomaa, mitä on ystävä

     Pulmu ja Eero joutuvat kohtammaan asioita vakavasti.

    Tai ainakin toisensa. Kuitenkin, kun EPÄTOIVO on suuri,         voi löytyä ystävä läheltä.

     Osa 6.

  

EPÄTOIVO voi johtaa oikeaan suuntaan, kun sen viesti tulee ja sen osoittamaa uskaltaa kuulla. Jokin tulee kohti, uskallettava katsoa. Kun asioilla on alku, niillä on myös loppu. Jos "loppu puuttuu", ihminen on eksynyt. Osa 7.

Pentin elämän testi  maksoi paljon