On joitakin ajatuksia, miten ihmisen intohimo – kiihkeä kiinnostus johonkin – saadaan syttymään ja vielä innostamaan toisia samaan. Syttyminen johonkin, siinä määrin, että se johtaa eteenpäin, tekoihin ja jonkun asian muutokseen tai tahtoon muuttaa jotakin. Tai pyritään säilyttämään jokin tärkeä olennaisuus, sellaista, jota pyrkimystä ei lannista, eivät esteet, toisten laatimat ehdot, normit tai vastustukset. On olemassa riski, mutta on mahdollista varmuus. - Intohimo ja sitoutuminen johonkin, jonka tietää, voi johtaa kuolemaan.
Jeesukseen uskovalla on ”sisäisenä” voima pysyä pystyssä loppuun asti, Pyhän Hengen antama. Hän on meissä intohimon ja pysymisen lähde.
*
Tätä ei voi ymmärtää mukavuusalueelta
Richard Wurmbrand vietti vuosikausia eristyssellissä, niin täydellisessä hiljaisuudessa, muuttumattomuudessa, jossa katosi aika ja ajatukset. Ajoittain häntä kidutettiin. Kuinka hän säilyi järjissään on Jumalan varjelus ja ihme! Hän vapautui lunnaita vastaan. Mikä oli näin vakava rikos? Usko Jeesukseen: intohimo.
Kiinassa kristinusko levisi vainojen alla piilossa uskomattomalla tavalla. Maanalainen seurakuntaverkosto huolehti hengissä säilymisestä, huolenpidosta. Kun Maon valta päättyi, nousi voimakas uskovien joukko maailman näkyviin.
Samoin Neuvostoliiton aikainen maanalainen toiminta huolehti elintoiminnoista suunnitellulla, luotettavalla strategialla, piilossa muilta. Heitä pystyivät auttamaan kristityt lännestä, salakuljetettiin mm. Raamattuja ja lääkkeitä. Sikäläisetkin viettivät vankilavuosia uskonsa takia. Oli intohimo Jeesukseen.
Saksalainen teologi Dietrich Bonnhoeffer peri lujan pohjan elämän ja älykkyyden kotoa. Hän näki Hitlerin aikeet jo ennen kuin kukaan muu ymmärsi, mitä oli tapahtumassa. Hän erotti valheet vähitellen syntyvässä harhaopissa, jota syötettiin salakavalasti mm. luterilaiseen kirkkoon. Hän sanoi Tanskan Fanössa, ”että työmme ei voi eikä saa olla mitään muuta kuin, että kuuntelemme yhdessä, mitä Herra sanoo, ja rukoilemme yhdessä, jotta kuulisimme oikein. … ettei ensisijainen tavoitteemme ollut kehua omia näkemyksiämme… vaan kuulla, mitä sanottavaa Jumalalla meille olisi.” Hän erottui, joillekin kummajaisena tai loukkauksena. – Mies oli yksin käsitystensä kanssa, mutta pysyi ja seisoi. Hän mietti lopulta, että ”tunnustamisen” (=emme ole samaa mieltä kuin…) ja vastarinnan välistä rajaa: ”ellemme ylittäisi tätä rajaa, tunnustuksemme ei olisi yhtään sen parempi kuin yhteistyö rikollisten kanssa.” Hän ei tinkinyt totuudesta, Raamatun sisällöstä, siitä, minkä tiesi olevan totuus. Ja maksoi intohimostaan: teloitettiin.
*
Mikä on intohimo, kun kysytään totuutta?
Tämä voi
olla nurkkaan ajetun ongelma. Tämä on hyvin intiimiä! Pitääkö hän lujasti kiinni
salaisesta intohimostaan. Oikeastaan tulisi olla kuin se venäläinen keinuva lelu
(joku sanoi
sergei, mutta uusi nimi taitaa olla RolyPoly-pelle). – Luin lehdestä: isoisä kysyi
pieneltä pojalta, mikä saa keinuvan pellen aina pystyyn, vaikka kuinka kovasti
yrittää kaataa se. Poika mietti kauan, sanoi, että johtuisiko se siitä, että se on sisältä päin koko ajan pystyssä.
Näin meilläkin tulisi olla: ulkoisen ihmisemme sisällä on sisäisesti pystyssä
pysymisen lahja.
Intohimo koostuu muutamista seikoista. Kuten pystyssä pysyminen ja lisäksi asioista, joita on vietävä eteenpäin, päästävä tavoitteeseen – huolimatta vaikeuksista, ”huonojalkaisesta hevosesta”. Toisaalta on totuus, joka pysyy, vaikka kuinka analysoidaan tai vastustetaan. Asianlaitaa, jonka perustalla seistään, ei mikään voi muuttaa. Ihmisen se voi viedä vankilaan, ruoanpuutteeseen, kuolemaan, hirteen…
Kuinka minun uskoni kestää, jos se testataan tänään?
Millä perustalla seison? Mietin sitäkin, mikä merkitys, kristinopin tunteminen – tietäminen, miten oppi rakentuu – kun kidutetaan, vai olisiko uskon pysymisessä kyse jostain syvemmästä, vaativammasta? Tai lepo Pyhän Hengen antamassa viisaudessa, odottaa, kuunnella rauhassa, mistä tiedän olevani ainutlaatuinen Jumalan lapsi. Jumala rakastaa minua sellaisenaan, eikä kukaan voi ottaa tätä asemaa minusta - kiduttamallakaan!
Jumalalta saan rohkeuden ja viisauden, ja ne sanat kun ”viedään istuimien eteen”. Sisäisessä pystyssä pysymisessä on jotain intohimoista, kuten rohkeus, luottamus, sitoutuminen – muutamia uuden luonnon osia mainitakseni.
Lehtinen, Torsti, Kirjapaja 1990, Sören
Kierkegaard, intohimon, ahdistuksen ja huumorin filosofi
Metaxas, Eric, Päivä, 2013, Bonhoeffer,
pastori, marttyyri, näkijä, vakooja
Airut/2021
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti